Raskauden ajan painonnousu on asia, joka herättää keskustelua niin äitien keskuudessa kuin terveydenhuollossakin. Mikä on oikea määrä kiloja raskausaikana? Mikä on jo liikaa? Mitä jos paino ei nousekkaan vaikka vauva kasvaa? Luulen raskaudenajan painonnousun olevan asia, joka mietityttää jollain tapaa lähes jokaista odottavaa äitiä.
Minulla alkuraskaudessa painonnousu oli tosi pientä, eikä kiloja tullut juuri ollenkaan. En kärsinyt juurikaan rajummasta pahoinvoinnista ( mikä voi jopa laskea painoa alkuraskaudessa), mutta kuitenkin pienestä etovasta olosta, joka meni ohi ainoastaan syömällä. Etovan olon iskiessä ei tietenkään mielessä ensimmäisenä ole vihersalaatti tai riisikakku, vaan joku nopea hiilari, kuten leipäpala tai jogurtti. Tämä tiivis välipalojen syöminen sai painoni nousemaan 2-3 kiloa ensimmäisen kolmanneksen aikana ja olin tuohon kohtuulliseen painnonousuun itseasiassa ihan tyytyväinen. Yhtään enempää sen ei olisi tuossa vaiheessa tarvinnutkaan nousta.
Raskauden toisen kolmanneksen aikana painonnousu alkoi hieman ahdistamaan. Kuulostaa tosi tosi tyhmälle, tiedän, mutta haluan nyt olla tässä asiassa ihan rehellinen. Tiesin ja ymmärsin painonnousun kuuluvan asiaan, mutta vaa’an näyttäessä elämäni ensimmäistä kertaa yli 60 kiloa, tuntui se silti oudolle. Vaikka söit ja liikuit lähes entiseen malliin, paino nousi nousemistaan eikä se ollutkaan enää omassa hallinnassasi. Tuolloin kuitenkin päätin yrittää olla stressaamatta asiasta ja pääasia oli, että vauva sai kaiken tarvitsemansa energian. Söin myös herkkuja jos mieli teki, mutta pyrin pitämään ruokavaliossa aina mukana paljon ravitsevia aineksia: marjoja, hedelmiä ja vihanneksia, jotta vauva saisi kaiken tarvitsemansa kasvua varten. En raskausaikana ole muutoinkaan laskenut kaloreita, vaan pyrkinyt syömään mahdollisimman monipuolisesti ja ravinteikkaasti, niin paljon ettei ole nälkä. Mitään mielihaluja minulla ei ole ollut koko raskauden aikana.
Kolmannen kolmanneksen alkaessa painoa oli kertynyt jo + 6kg. Se tuntui paljolta tuolloin, sillä tiesin sen nousevan loppuraskauden aikana runsaasti ja vieläpä nopeasti. Tiedostin kuitenkin että noin 10-15kg on ihan normaali painonnousu raskauden aikana normaalipainoiselle, mutta halusin itse pysytellä tuolla ensimmäisessä luvussa ihan raskaudesta palautumista ajatellen. Siksi kolmannen kolmanneksen alkaessa siistinkin ruokavaliosta ylimääräiset herkut ja hötöt vähemmälle ja keskityin pitämään kropan hyvinvoivana vielä loppuraskauden ajan. Joulun toki söin mitä mieleni teki, sillä R-A-K-A-S-T-A-N jouluruokaa, mutta heti tammikuun alusta siistin ruokavalioni ja panostin treeneihin siinä määrin kuin pystyin. Vaikka treenit eivät tietenkään olleet enää entisenlaisia rääkki-treenejä, oli ihan mahtavaa, että pääsin pari kertaa viikossa vielä hyvinvoivana kuntosalille tekemään kevyttä kokovartalotreeniä, polkemaan pyörää ja treenaamaan ylä -sekä alavartaloa. Loppuraskaudessa aloitin myös äitiysjoogan, joka oli ihan super kivaa kehonhuoltoa muun treenin ohella. Kävelyn, juoksun ja hiihdon olin joutunut jättämään jo pois joten aerobista harjoitusta mulle tuli loppuraskaudessa enää tosi vähän ja liitoskipujen myötä ei enää ollenkaan. Vuoden alussa paino tekikin pienen laskuliikkeen, mutta oli pääsääntöisesti noususuuntainen ja vauva kasvoi käyrillään, joten mitään huolta painon pienestä notkahtamisesta ei ollut.
Nyt näin viime metreillä painoa on tullut yhteensä 9 kg ja se tuntuu tosi kohtuulliselle. Vielä on kuukausi aikaa laskettuun ja voi hyvin olla, että alussa pelkäämäni kymppi menee vielä rikki, mutta menköön. Olen kuitenkin sitä mieltä, että + 20kg on raskaudessakin ihan maksimi, mitä kehon tarvitsee kiloja normaalipainoisena ottaa. Mikäli paino nousee yli 20 kg raskauden vuoksi, ollaan siinä menty myös ruokavaliossa pieleen vaikka liikunta ei syystä tai toisesta onnistuisi ja vaikka nesteitä kehoon olisikin kertynyt. Loppuajasta ongelmaksi itselleni on enemmänkin muodostunut se, ettei minulla ole lainkaan nälkä. Olo on koko ajan niin turvonnut ja täysi, ettei ruoka tunnu maistuvan. Olenkin pyrkinyt syömään pieniä välipaloja pitkin päivää, isojen aterioiden sijaan, sillä tuntuu ettei kroppa vaan vedä enää ruokaa. Toki liikunta on jäänyt lähes olemattomiin kuminauhajumppaa ja kehonhuoltoa lukuunottamatta, joten nälän tunne on luonnostaankin epänormaalin kadoksissa.
No, summa summaarum. Vaikka painonnousu raskausaikana varsinkin alussa ahdisti, se kuuluu asiaan. Aluksi se varmasti tuntui oudolta, sillä olen aina ollut hoikkarakenteinen ja urheillut paljon, mutta vauvan hyvinvointi ja raskauden aikainen jaksaminen on ollut minulle prioriteetti yksi. Siksi en lopulta sen kummemmin ole jaksanut kiloista välittää vaikka koko vartalo onkin muuttunut aivan erilaiseksi kuin ennen viimeisen 9kk aikana. Onnekseni painoa on tullut sen verran kohtuudella, etten täysin muuttuneen kehon lisäksi ole vielä joutunut murehtimaan esim. raskausarvista tai muista suuremmista vaivoista. Koen myös olevani niin aktiivinen eläjä, etten epäile hetkeäkään, etteikö kilot karise vauvan syntymän jälkeen nopeasti pois. Pikemminkin haasteeksi saattaa koitua taas se, että pitäisi pystyä syömään paljon imetyksestä aiheutuvan kulutuksen myötä. No, kaikki aikanaan.
Vaikka raskausaika kokonaisuudessaan on ollut ihanaa uuden ihmettelyä, valehtelisin jos väittäisin, etten kaipaisi jo ’normaalia vartaloa’ ja sen tuntemaa keveyttä. Minulla on järkyttävän kova hinku treenaamaan ja lenkille ja myönnettäköön, että viimeiset viikot ovat olleet henkisesti aika raskasta aikaa kun kroppa ei enää pystykkään siihen mihin ennen, eikä varmasti vielä vähään aikaan. Onneksi palkinto tästä vuodesta tulee olemaan maailman paras ja kaiken tämän arvoinen <3 On myös ihanaa tihkua intoa ja motivaatiota kevään treenejä ajatellen, kunhan vauvakuplastani treenaamaan pääsen. Niin sitä osaa vaan olla kiitollinen toimivasta ja kestävästä kehosta, kun sen hetkeksi on kadottanut.
Kertyikö sinulle raskauskiloja? Jos kertyi, kuinka paljon ja karisiko ne imetyksen myötä pois?
Ihanaa viikkoa kaikille <3
-ANNAKOO
Löydät minut myös:
ig:anna.korhonen
facebook: ANNAKOO:BLOGI
Itse liikuin koko raskausajan ja raskauskiloja tuli yhteensä 15kg. Kaikki karisi itsestään alle kolmessa viikossa, kiitos imetyksen ? olin ihan ihmeissäni kun ajattelin, että aloitan jälkitarkastuksen jälkeen liikkumaan ja pudottamaan raskauskilot mutta nehän katosi itsestään. Tosin kehonkoostumus oli eri. Eli kannattaa antaa itselle aikaa palautua synnytyksestä rauhassa ja imetys kuluttaa tosi paljon. Silloin on nälkä ja jano kokoajan ? mutta tsemppiä loppuun, palaudut varmasti myös nopeaa ?
Joo, muakin lähinnä mietityttää se, että tippuuko paino jo liikaa juuri tuon imetyksen kuluttavuuden takia 🙂 En ole lainkaan huolestunut siitä, etteikö raskauden aikana tulleet kilot tippuisi muutoin 🙂 Täytyy vaan koittaa syödä ahkerasti 😀 Kiitos sulle kommentista ja mukavaa kevättä <3
Mulle kertyi raskausaikana 28kg. Ahdistus oli läsnä joka ainoalla neuvolakäynnillä, kun ties että pitää nousta puntarille? Mä olin ku vesi-ilmapallo loppuraskaudesta, keräsin nestettä aivan järkyttävästi. Aina runsas painonnousu ei ole vain epäterveellisen ravinnon aiheuttamaa ? Paino tippui ensimmäisten kuukausien aikana normaaliin (60kg), ja nyt 10kk synnytyksestä painan -3kg mitä ennen raskautta. Enkä ole imettänyt. Onneksi liikunta on ollut intohimoni aina, niin sen pariin oli helppo palata heti kun kroppa sen salli? P.s. Näytät todella upealta!
Moikka Sanna ja kiitos kommentistasi 🙂 <3 Näinhän se on, että nestettä kertyy osalle ja aivan valtavasti, mutta usein mukana on myös liiallinen energian saanti yhdistettynä vähäiseen liikkuntaan, joka 'raskausoireista' johtuen toisille väistämätöntä. Raskausaikana suurimman osan kulutus laskee väistämättä koska liikkuminen hankalampaa ja osa ei pysty siihen lainkaan. Tällöin energian tarvekkin vähenee, mitä ei välttämättä ymmärrä ja vielä kun nälän tunne saattaa vauvasta johtuen olla jatkuvasti toisilla läsnä 🙂
En väitä, etteikö +30kg voisi jollakin johtua MYÖS turvotuksista, mutta yleensä ihan tuollaisiin lukemiin ei pelkällä nestelastilla päästä, vaan siinä on väistämättä lisänä liian suuri energian saanti ja liian pieni kulutus 🙂
Mahtavaa kuitenkin kuulla, että olet päässyt palautumaan raskaudesta hienosti. Se mielestäni onkin kaikista tärkein asia, eikä se että kiloja tarvitsisi kamalasti kyttäillä raskausaikana 🙂
Ja postaukseni tarkoitus ei missään nimessä ole syyllistää ketään tai kritisoida painon suuresta noususta tai aiheuttaa pahaa mieltä. Ennemminkin kannustaa syömään ravinteikkaasti ja pitämään itsestämme ja jaksamisestamme äiteinä huolta <3
Ihanaa kevättä sinulle ja pikkuisellesi <3